tiistai 5. joulukuuta 2017

Budjetti: Suunnitelmat ja toteuma

Nyt olisi vihdoin aika tarkastella meidän häiden budjettia: mitä suunniteltiin, ja mitä sille loppuviimeksi tapahtui. Tiivistettynä voisi todeta, että aika hyvin suunniteltu - 10 000 euroa oli meidän ensiarvio häiden kokonaiskustannuksista (häämatkaa me ei laskettu hääbudjettiin lainkaan), tarkemmin suunniteltu budjetti oli 10 550 euroa ja häihin käytettiin 10 360 euroa. Jos siitä vähennetään häätarvikkeiden myynnit häiden jälkeen, maksettavaa jäi 9 360 euroa - vähemmän kuin budjetoitiin! Jos vähennettäisiin vielä ne kustannukset, joiden kohteet jäivät käyttöön (esim. sulhasen puku, joitakin koristeita), häistä maksettiin 8 525 euroa, mikä ei mielestäni ole lainkaan paha, eikä varsinkaan ole kaduttanut!

Tältä meidän budjetti tarkemmin katseltuna näyttää:


Pidin koko hääjärjestelyiden ajan aika tarkasti kirjaa ostoksista ja kustannuksista, joten uskoisin tuon olevan kokolailla totuuden mukainen (joskaan ei nyt ehkä ihan euron päälle).

Vielä lähemmin tarkasteltuna rahaa kului seuraavasti:

Juhlapaikkamme Oman Tuvan hinta koostui 600 euron viikonloppuvuokrasta ja 180 euron siivousmaksusta.

Koristeisiin kului aiottua enemmän rahaa (noin 500e vs. 200e), mutta toisaalta rahat sai tosi hyvin takaisin, kun koristeet häiden jälkeen myytiin. Kalleimmat koristeet olivat meidän valokirjaimet, vaikka ne itse tehtiinkin. Niiden tarvikkeisiin kului noin satanen. Halvimmiksi taas tulivat tuolihuput, jotka tehtiin itse hääkirppareilta haalituista Knoppa-lakanoista. Kustannuksia tuli noin 30 euroa, ja häiden jälkeen huput myytiin 130 eurolla.

Minun vaatteeni pysyivät aika hyvin suunnitellussa 900 eurossa, ja budjetti jäi reilusti plussan puolelle, kun sain mekkoni myytyä samaan hintaan kuin sen itse ostin (eli maksettavaa siitä jäi ompelijan kulut ja pesu). Suosittelen siis lämpimästi käytetyn mekon ostamista; mekon arvo laskee yleensä eniten siinä vaiheessa, kun sen kantaa kaupasta kotiin!

Miehenkin vaatteissa pysyttiin hyvin budjetissa, vaikka ehdittiin johonkin väliin harkita pukubudjetin kasvattamista. Jos tarkastellaan maksettavaksi jäänyttä osuutta, miehen vaatteet tulivat itse asiassa kalliimmiksi kuin omani, mutta hänellä puku jäikin kaappiin jatkokäyttöä varten.

Sormuksia meillä ostettiin vain minulle, mutta silti kaksi kappaletta; yksi kihlan molemmille puolille. Niihin varattu 900 euroa ei olisi kyllä normihinnoilla mitenkään riittänyt, mutta noin vuosi ennen häitä bongasin Malmin Korupajan "kaksi yhden hinnalla" -kampanjan, ja sain siis rivitimantti-ihanuuteni älyttömän edullisesti!

Ruokiin oli laskettu 30 euroa henkilöltä, ja se oli kerrottu kutsuvierasmäärällämme, 140 henkilöllä. Lopulta kutsutuista jäi aika moni pois, sillä häihin saapui aika tarkalleen sata henkilöä. Sen ansiosta alitimme budjetin tässäkin kohtaa, vaikka mieluusti olisimme kestinneet kaikkia kutsuttuja. Isoin erä oli tottakai pitopalvelu (3138e), vaikka Pitokauha olikin edullinen. Pitopalvelun lisäksi ruokakuluja tuli herkkubuffetin tarjoiluista, kakusta ja serveteistä.

Juomiin, sisältäen sekä alkoholilliset että holittomat, oli varattu 1000 euroa. Vierasmäärän kutistuminen vaikutti niidenkin määriin siten, että jäätiin budjetin alle. Alkoholijuomat maksoivat aikalailla tasan 700 euroa Virosta haettuna, ja holittomat (pienet limu- ja vichypullot) maksoivat siis 140 euroa. Juomia myös jäi aika reippaasti, mutta se on toisen postauksen asia...

Valokuvauksen kohdalla budjetti ylitettiin lähinnä siksi, että hieman ennen häitä päätettiin sittenkin ottaa myös hääpäivän aamun kuvaus. Vihkimisen ja juhlien kuvaus olisi Mintulla tuolloin maksanut 1080 euroa (nykyään sekin on kalliimpi), eli olisi juuri ja juuri mahtunut budjettiimme. Epäilimme kuitenkin, että tuon paketin tunnit loppuvat kesken, ja muutamalla lisätunnilla se olisi tullut jo kalliimmaksi kuin koko päivän kuvaus. Näin ollen kannatti maksaa se muutama satanen jo valmiiksi ja varmistaa sillä tuntien riittävyys. Tämäkään rahasumma ei ole kaduttanut, niin ihania kuvia saimme!

Kutsuissa säästettiin tekemällä ne alusta asti itse, ja osin kierrätysmateriaaleista. Kalleinta kutsuissa olivatkin postimerkit. Kiitoskortit tilattiin Smartphotolta, ja niihin menikin sitten enemmän rahaa kuin kutsuihin - enkä ollut niihin tajunnut budjetoida mitään :D

Siviilivihkimiseen juhlapaikalla budjetoin 300 euroa, koska se maksaa 200e + vihkijän matkakulut. Ihan budjetoitua määrää me ei maksettu, eli vihkijän matkakulut olivat alle satasen, mutta en nyt muista tarkalleen, paljonko ne olivat. Tämänkin rahan maksoimme kyllä mielellämme, oli ihanaa, että vieraat pääsivät todistamaan avioitumistamme ilman että täytyi teeskennellä uskonnollista tyyppiä.

Hääyön majoituskustannuksiin oli laskettu 200 euroa lonkalta, kun budjettia tehtäessä ei vielä tiedetty, missä tultaisiin yöpymään. Budjetti ylittyi aavistuksen, kun päätimme varata hääyömökin vielä seuraavaksikin yöksi.

Yllätyskustannuksia tuli kiitoskorttien lisäksi kukista (minun kimppuni materiaaleista ja vieheistä ja rannekukista, jotka päätettiin vielä viimemetreillä ottaa), paperituotteista (eniten tervehdyskorteista, joiden painatus tilattiin Tamkopiolta) ja muusta pikkusälästä: juomien tarjoiluastioista, vessakoreista, photobooth-propseista jne. Lisäksi naimisiin menosta tulee usein oheiskustannuksia, joita en ole nyt laskenut tähän; me esimerkiksi maksettiin nimenmuutoksesta (molemmat vaihtoivat nimeä häiden jälkeen), ja sen myötä henkilöllisyystodistusten ja korttien uusimisesta, vanhemmille ja itselle tilattiin valokuvamuistoja, ja sitten tietysti käytiin häämatkalla.

Me oltiin kuitenkin siitä onnekkaassa asemassa, että molempien vanhemmat osallistuivat hääkustannuksiin reilusti: vanhemmat kustansivat yhteensä yli 6000 euroa, eli meille jäi maksettavaa noin 4000 euroa. Itse asiassa saatiin oma osuutemme aika lailla takaisin häälahjarahoina, joilla tehtiinkin häämatka (harmi vaan, että se ei ihan mennyt niin kuin piti).

Onhan tuo paljon rahaa, mutta myös paljon ihania hetkiä ja ihania muistoja - sekä meille että toivottavasti kaikille häihin osallistuneille! Miltä teidän budjetti näyttää?

maanantai 20. marraskuuta 2017

Vuosi sitten tänä päivänä

20.11.2016 erättiin hieman lyhyeksi jääneen mutta hyvin nukutun yön jälkeen ensimmäiseen aamuun avioparina Pikkuvinnarissa, vuokramökissä Kyrösjärven rannalla. Käveltiin naapurin Vinnari-mökkiin, jossa minun perheeni yöpyi, ja jatkettiin sieltä koko poppoo Ikaalisten kylpylään aamupalallle.

Pikkuvinnari ja meidän (hää)auto
Aamupalalla nähtiin vielä paljon tuttuja kasvoja, sillä monet vieraistamme yöpyivät kylpylässä, ja monet, joskaan eivät kaikki, olivat myös jaksaneet nousta aamiaiselle. Otettiin vielä vastaan onnitteluita ja nautittiin hyvästä aamiaisesta. Aamiaisen jälkeen lähdettiin perheiden kanssa keräämään tavaroita Omalta tuvalta. Siivous oli tilattu tuvan yhdistykseltä, joten siitä ei tarvinnut huolehtia (vanhempani tosin harmittelivat, että turhaan maksettiin siivouksesta, kun ei oltu juuri sotkettukaan). Sieltä suoriuduttiin siis nopeaan pois.

Miehen perhe lähti kotiaan kohti, me suuntasimme minun perheeni kanssa taas heidän mökilleen nauttimaan rääppiäislounasta. Ruokaa jäi niin paljon yli, että sitä löytyi äidin pakastimesta vielä kesälläkin, kun etsittiin veljeni ylioppilasjuhliin ilmoittamatta ilmaantuneelle vegaanille suuhunpantavaa (onneksi löytyi siis). Lounaan jälkeen myös minun perheeni lähti kotiin, ja me siirryimme miehen kanssa omaan mökkiimme, jonne jäimme vielä yhdeksi yöksi.

Vaikka perheeni silmään meidän mökki oli niin vaatimaton ja pieni, että he olivat jo taivuttelemassa isovanhempiani vaihtamaan oman hotellihuoneensa meidän kanssamme, Pikkuvinnari oli kyllä ihan meidän näköinen hääyöpaikka. Vähäinen tila ei haitannut, koska häiden jälkimainingeissa sitä halusikin pysytellä toisen lähellä, ja mökkiin sai hotellihuonetta näppärämmin kannettua häävieraiden muistamiset meille ihmeteltäviksi. Lisäksi mökissä oli puusauna!

Suklaata, shamppanjaa ja häävieraiden tervehdyksiä <3
Loppusunnuntai kului siis ihanissa löylyissä saunoen, häälahjoja availlen ja kortteja lukien sekä tervehdyskorteille ja valokuvanurkkauksen kuville nauraen. Sanalla sanoen täydellinen häistä palautumisen päivä!

Maanantaina koitti kuitenkin meillekin aika siirtyä kotiin Tampereelle. Matkalla käytiin kaupassa palauttamassa hääjuomista tyhjentyneitä pulloja, ja tuntui ihan hassulta olla siellä sillä tavalla häähuuruissa, keskellä muiden tavallista arkea. Kotona purettiin tavarat autosta kämppään, mutta niille ei onneksi ollut kiire etsiä paikkoja, kun koira oli minun perheelläni hoidossa. Häiden jälkeisellä viikolla minulla ei ollut paljoakaan opintoja tehtävänä, joten keskityin etsimään häälahjoille paikkoja ja myymään meidän häätarvikkeita eteenpäin, haikein mielin kylläkin.

Eilen olikin jo aika viettää ensimmäistä hääpäivää! Sitä vietettiin sitten samoissa tunnelmissa kuin häämatkaa - flunssaisena ja sateen keskellä. Voimat riittivät juuri ja juuri Fazerin kahvilan brunssiin (jota voidaan kyllä suositella, vei nälän koko päiväksi!) ja pieneen lenkkiin koiran kanssa. Käytiin Näsilinnanpuistossa ottamassa pari selfietä siinä kohdassa, jossa vuosi sitten otettiin hääkuvia :D Loppupäivä kului sohvalla leffojen parissa. Ei kai sekään väärin ole.

torstai 16. marraskuuta 2017

Hääpäivän aikataulu

Häitä järjestellessä yksi vaikeimmista pohdinnoista oli mielestäni hääpäivän aikataulun suunnitteleminen. Muiden kokemuksia löysin netistä kovin vähän, ja nekin olivat yleensä suunnitelmia - kukaan ei palannut kertomaan, miten aikataulu tosiasiassa piti. Siksipä jaan teille meidän hääpäivän aikataulun, jos vaikka joku saisi siitä vinkkejä omansa järjestelyyn. Mutta. Kuten olen moneen kertaan maininnut, en pysynyt hääpäivänä yhtään kellon perässä, joten minäkään en osaa kertoa, kuinka täsmällisesti tämä toimi... Paitsi että kaikki vihkimistä edeltävä tekeminen pysyi aikataulussaan ja oltiin useassa kohtaa jopa etuajassa. Itse häissäkin uskon meidän pysyneen aika hyvin suunnitelmissa; ainakaan itselleni ei tullut kiireen tuntua, eikä mikään jäänyt välistä.

Mitä vieraillemme kerrottiin hääjuhlan ohjelmasta:
Hääpäivän aikataulu kokonaisuudessaan:

7.30 Herätys, aamupala yms (kotona Tampereen keskustassa)
8.30-10 Morsiamen kampaaja (Marrasmorsiamen hääaamu)
Ennen kymmentä bestman haki sulhasen kotoa, ja he kävivät hakemassa vieheet ja rannekukat kukkakaupasta
10-11 Morsiamen meikkaus kotona, sulhanen ja bestman kävivät syömässä ja siirtyivät valmistautumaan (Marrassulhasen hääaamu)
11-12 Morsiamen lounas & pukeutuminen, sulhanen ja bestman siirtyivät jo Näsilinnanpuistoon kuvauksia varten
12.00 Valokuvaaja siirtyi Näsilinnanpuistoon, morsian ja kaasot perässä. Valokuvaus Näsilinnassa & puistossa
13.30 Perheet siirtyivät näihin aikoihin Omalle Tuvalle tekemään viimeisiä valmisteluita ja ottamaan vieraat  vastaan
13.30 Lähdettiin Omalle Tuvalle, hääpari morsiamen veljen kyydillä, kaasot ja bestman omilla autoillaan (matkaan Tampere-Ikaalinen varattu noin tunti)
14.20 Hääpari saapui Omalle Tuvalle, siistiytyminen ja valmistautuminen vihkitilaisuuteen Oman Tuvan takatiloissa
14.30 Vihkijä saapui Omalle Tuvalle
15.00 Vihkitilaisuus alkoi
Vihkitilaisuuden jälkeen hääparin pikapotretit & vieraille info jatkosta
15.30 Onnittelujono & alkumaljojen haku, maljannosto, morsiamen isän puhe ja ohjeistus ruokailuun
16-17.30 Ruokailu, jonka loppuvaiheessa yhteiskuvat
18.00 Kenkäleikki, morsiamen puhe ja ohjeistus kahveille
18.30 Kakun leikkaus ja kahvit, herkkubuffet avataan, "kuokkavieraat"
19.15 Kahvitarjoilu päättyy
20.00 Häätanssi & tanssi jatkuu
21.00 Heitot & tanssi jatkuu
22.00 Iltapala & tanssi jatkuu

Sellainen kokonaisuus! Mielestäni oli ihan sopivasti ohjelmaa, kun vieraat saivat lisäksi omaan tahtiinsa kisata hääbingossa, kirjoitella tervehdyskortteja ja kuvauttaa itsensä valokuvanurkkauksessa. Ainoastaan ihan hääjuhlan alkuun vieraat olisivat toivoneet hieman enemmän ohjelmaa, kun ruokailun alkua jouduttiinkin hieman odottelemaan, eikä tunnelma ollut vielä ihan kohonnut.

Tämän myötä itse hääpäivä alkaakin olla taputeltu myös täällä blogin puolella (vihdoin, aikalailla vuosi häiden jälkeen!), mutta ajattelin vielä kirjoitella suunnitelmien onnistumisesta ainakin budjetin ja hääjuomien osalta. Myös toiveita postauksista saa esittää, jos siellä kukaan enää tätä blogia seurailee ;)

maanantai 6. marraskuuta 2017

Parteeey!

Järjestetty ohjelma tosiaan päättyi iltapalaan, jonka jälkeen ohjelmalehtiseen oli merkitty ”Tanssia aamuun asti”. Ihan aamuun asti ei tanssittu, mutta muutama tunti häissä vielä viihdyttiin.

Menoa ja meininkiä tanssilattialla (kuva jälleen Minttu Saarnilta)
Tässä vaiheessa siirryttiin tunnin mittaisista soittolistoista (joihin olin myös järjestänyt kappaleet omasta mielestäni hyvään järjestykseen) bileet-listaan, jota soitettiin satunnaistoistolla. Pikkuveljeni jatkoi dj-hommia tanssin lomassa soittaen aina toivottuja biisejä – tosin puutteellisesta internet-yhteydestä johtuen hän pystyi soittamaan lähinnä niitä biisejä, jotka löytyivät tuosta koneelle ladatusta bilelistasta. Vaikka siinä oli musiikkia noin kahdeksan tunnin edestä, ihan kaikkia biisejä ei tietenkään löytynyt. Vierailla kyllä oli mahdollisuus vaikuttaa biisilistaan ennen häitä ilmoittautumisen yhteydessä (ilmoittautumislomakkeessamme kysyimme biisitoiveita), mutta ymmärtäähän sen, että tanssin huumassa nousee uusia mielihaluja :D

Jo puolenyön maissa bileissämme kävi melkoinen kato, kun suuri osa lähinnä miehen puolen sukulaisista poistui. Kuuleman mukaan lähdön syynä oli aikaisin iskenyt väsy, joka kuitenkin hotellimatkalla oli kääntynyt taskumattien voimalla uuteen nousuun, ja bileet jatkuivat hotellin baarissa. Myös monet tamperelaiset lähtivät tässä vaiheessa kotiin, jottei kotiin pääsy venynyt liian myöhälle (Ikaalisista ajaa kuitenkin tunnin verran Tampereelle).

Mutta kuten sitä sanotaan: Väki vähenee, pidot paranee. Tanssilattialla meininki pysyi siis yhä hyvänä vielä pari tuntia. Pitkä päivä vaati kuitenkin veronsa, ja kun aloimme itse suunnitella lähtöä puoli kahden maissa, paikalla oli enää minun perheeni ja sukulaisia enimmäkseen äitini puolelta, eli heitä, jotka on ennenkin havaittu kestäviksi juhlijoiksi. Havaitessaan meidän olevan poistumisaikeissa hekin alkoivat tekemään lähtöä (keräten matkaeväitä sekä holittomista juomista että herkkubuffetista), ja juhlapaikan sulkemisesta vastanneet vanhempani pääsivät hekin mökilleen pian kahden jälkeen.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja parhaat asiat menevät ohi tosi nopsaan - niin myös hääpäivä! (Kuva: Minttu Saarni)

Toisaalta olin hieman pettynyt näinkin aikaiseen lopetukseen, mutta toisaalta:

Olen havainnut tämän pitävän aika hyvin paikkansa! (Kuva)
Sitä paitsi seuraavana päivänä tavattiin vielä paljon hääväkeä Ikaalisten kylpylän aamiaisbuffetissa, jonne mekin suuntasimme, vaikkemme kylpylässä yöpyneetkään. Mutta siitä lisää myöhemmin!